27. loka, 2020

Unelmia, arvoja ja omannäköistä elämää.

Törmäsin joku vuosi sitten tähän Markus Kanervan lauseeseen Kodinkuvalehden artikkelissa. (Artikkeli löytyy edelleen Suorat sanat - Markus Kanerva: elä arvojesi mukaisesti.)

Elätkö sinä arvojesi mukaista elämää? Mitä kotisi kertoo elämästäsi? Tukeeko ympärilläsi olevat tavarat arjen hallintaa ja sinun näköistä elämää?

Nykyään kun tietoa on paljon saatavilla. Televisio-ohjelmat ja some luovat illuusioita täydellisistä kodeista ja täydellisestä elämästä. Saatamme lähteä toteuttamaan unelmaa, joka ei vastaakkaan omia arvoja ja unelmia. Elämme kuten meille opetetaan. Suoritamme arkea ja hankimme jatkuvasti lisää helpottaaksemme arkeamme. Täytämme kalenterin, kodin ja kaapit, jotta tyhjyydelle ei olisi sijaa. Tyhjyys, aukko tai puute elämässä jostain itselle tärkeästä jää täyttymättä ja täytämme sitä kaikella epäoleellisella.

Ihmisen luontainen selviytymisvaisto sanoo "pakene tai taistele". Itsesuojeluvaisto ohjaa pakenemaan tuota tyhjyyttä. Onhan se selviytymisen kannalta helpompaa. Mutta kuten meillä päin ruukataan sanoa "kun lähtee sutta pakoon, karhu tulee vastaan." Mitä pidempään jatkamme pakenemista ja täytämme tuota tyhjiötä, se on kuin musta-aukko joka nielee kaiken sisäänsä. Se ei täyty.

On pysähdyttävä oman elämänsä äärelle miettimään, mikä tuo tyhjyys on jota yrittää täyttää. Se on taistelua, joka vaatii itsensä tutkiskelua, arvojen löytymistä ja vastuunkantoa. Oman elämänsä haltuun ottamista. Menneisyyden ja asioiden hyväksymistä, joita ei voi muuttaa.

Onkin syytä pysähtyä tämän hetkisen tilanteen äärelle. Elänkö niinkuin haluaisin elää vai täytänkö mustaa-aukkoa? Tiedätkö edes mistä unelmoit?