29. marras, 2018

Minut on vain nähtävä!

Näin sanoi asiakas palautteessaan, kun kertoi löytäneensä omat rajansa, eikä anna kenenkään ilman lupaa tuoda tai viedä kotoaan yhtään mitään.

Meidän on niin vaikea pitää kiinni omista rajoista, koska pelkäämme loukkaavamme sillä toisia. Tosiasiassa loukkaamme eniten itseämme, kun annamme kävellä itsemme yli. Aina emme itse edes huomaa kun raja on ylitetty. Ihmettelemme vain outoa oloa monttu auki ja mietimme, että mitä äsken tapahtui.

Emme välttämättä itsekään huomaa kun ylitämme toisen rajoja. Emme tee sitä tahallaan tai tarkoittaaksemme pahaa. Ehkä enemmänkin ajattelemattomuuttaan esimerkiksi. lahjoitamme omia itselle liian suureksi käyneitä vaatteita ystävälle "joka voisi ehkä niihin mahtua". Ja ystävä jää miettimään, että pitääkö tuo minua XL kokoisena tai miten hän ajatteli, että pukeutuisin tällaiseen telttaan. Luopuakaan ei voi, ettei ystävä luule minua kiittämättömäksi. Samalla kun työnnät liian suuret/väärän malliset lahjaksi saadut kaapin perälle, työnnät sinne myös uskomuksen jonka liität tähän ystävään. Näin ne liian suuret vaatteet vaikuttaa siellä kaapin perälläkin ystävyyssuhteeseesi.

Joskus lahjoitamme tavaraa eteenpäin sillä ajatuksella, että joku varaton voi sen ostaa kun ei uuttakaan saa. Okei, tää on hyvä ajatus jos tavara on sellainen mitä voisi itsekin vielä käyttää. Mutta kauhtunut villapaita tai säröllä oleva kahvimuki ei paljon tuota iloa, vaikka sen saisi halvalla tai ilmaiseksi. Se varjostaa vain jatkossa omaan itsetuntoon. "En ole edes sen arvoinen että saisin juoda kahvini ehjästä mukista." Ja joka kerta kun tällaisen tavaran kohtaa kaapin kätköistä, laukeaa tämä tunnereaktio.

Saatuaan tarpeeksi etäisyyttä asioihin tai käymällä niitä läpi ulkopuolisen kanssa, voi huomata että ne ei olleetkaan totuuksia. Ne olivat tunnereaktioihin liitettyjä uskomuksia, joita ei tarvitse säästää kaapissaan muistuttamassa.

Ammattijärjestäjät eivät ole terapeutteja, mutta puhumme asiakkaiden kanssa prosessin aikana. Kuuntelemma ja olemme läsnä. Se voi tuntua terapeuttiselta ja helpottaa, etenkin jos elämässä ei ole sellaisia ihmisiä joiden kanssa voisi käydä asioita läpi.

Nähdään ja kohdataan siis ihminen ihmisenä, ei pidetä ketään itsestäänselvyytenä ja tehdä olettamuksia! ♡