Vinkkejä ja ajateltavaa

3. heinä, 2019

Luin juhannuksena Ilkka Koppelomäen Saa mitä haluat- kirjan selaillen läpi. Mukana kirjassa oli paljon loistavia tehtäviä ja pohdinnan aiheita, joihin en kaikkiin ehtinyt silloin kunnolla perehtyä. Vahva lukusuositus ihan ajan kanssa!

Päällimmäisenä jäi mieleen kolme asiaa.

1. Luo tavoite.

2. Toimi tavoitteen saavuttamiseksi

3. Löydä oikeat ihmiset ympärille, jotka kannustaa ja tukee tavoitteen toteutumista.

Mikä on sinun tavoite? Puhun tavoiteesta - en unelmasta, koska tavoite on konkreettinen saavutettavissa oleva asia. Unelmat voi olla myös niitä, mutta niiden realistisuus ja konkreettisuus saa olla vielä häilyvä.

Jos unelmoit menestyksestä. Pohdi mikä on tavoite että voit saavuttaa menestyksen. Menestys voi olla hyvinkin abstrakti ja tarkoittaa eri asioita eri ihmisille. Mieti millä aikataululla haluat saavuttaa tuon tavoitteen, jotta voit saavuttaa unelmasi. Viilaa tavoite niin selkeäksi, että tiedät tasan mitä haluat.

Seuraavaksi toimi tavoitteen saavuttamiseksi. Millaisin askelin tulisi edetä päästäkseen tavoitteeseen? Tavoitteeseen ei pääse harppovin askelin, vaan pienin varmoin joskus jopa hiipivin askelin. Luomalla välitavoitteita koet eteneväsi ja motivaation pidettyä yllä.

Kolmas tärkeä asia on oikeanlaiset ihmiset ympärillä. Kannustava ja tsemppaava tukijoukko joka rohkaisee eteenpäin heikoilla hetkillä ja iloitsee saavutuksista yhdessä. Karsi negatiiviset besserwisserit, kateelliset ja pessimistit ympäriltä tai luo ainakin selkeät rajat heidän kanssaan. He eivät auta sinua tavoitteesi saavuttamisessa - päinvastoin.

Tämä ohje voidaan hyvin soveltaa myös kodin järjestämiseen. Pohdi tavoite. Millaisessa kodissa tahtoisit asua? Miten pääsisit tavoitteeseesi? Millaisella aikataululla? Voit pilkkoa tavoitteen niin pieniin osiin, että käyt läpi vain tietyn huoneen tai tavararyhmän kerrallaan. Jos tarvitset siihen apua, voin lämpimästi suositella hyvänä apuna ja vinkkinä Paikka Kaikelle verkkokurssia, jota luotsaa kollegani Ilana Aalto. Seuraava kurssi alkaa lokakuussa. Kurssin taustahäärääjänä olen huomannut sen olevan osallistujien mielestä todella tykätty ja palautteiden perusteella todella toimiva tapa järjestää kotia.

Luo joka viikolle pieniä tavoitteita. Voit kirjoittaa ne ylös vaikka ruutupaperille tai hyödyntää puhelimen app-sovelluksia. Viikon tavoitteet voit jakaa päivätavoitteiksi, jolloin työmäärä näyttää ja tuntuu paljon kevyemmältä.

Tavoitteeseen pääseminen ei käy käden käänteessä joten varaa hyvin aikaa. Lisäksi on hyvä muistuttaa, että elämällä on tapana tuoda mukanaan yllätyksiä, jotka saattavat hidastaa tavoitteeseen pääsyä. Ja niin todennäköisesti käy myös sinulle, älä siis lannistu! Kirkasta mieleesi päätavoitteesi, kunhan elämän yllätyksistä olet selvinnyt ja toipunut. Ja muista, oikeanlaiset ihmiset ympärillä - pyydä apua. Se ei ole merkki heikkoudesta, vaan viisaudesta.

Suomalaisella sisulla on usein tapana muistaa ne kolme tekemätöntä asiaa ja unohtaa ne 10 tehtyä. Muista siis nauttia niistä tehdyistä asioista ja pyri vähentämään tekemättömistä stressaamista. Lisää tekemättömät to do-listalle ja hoida niitä pois seuraavina päivinä. Asennoidu siihen niin ettei ole tekemättömiä töitä, vaan huomisen hommia. 

Tärkeintä on luoda tavoite, joka toteutuu päivittäin ja voit olla siitä kiitollinen huonoinakin päivinä - Hengitän. Kaikki muu tulee vasta sen jälkeen.

Lähteenä lainattu Ilkka Koppelomäki - Saa mitä haluat.

3. kesä, 2019

Tapasin hiljakkoin asiakkaani, jonka kanssa järjesteltiin useamman kerran. Hän kertoi, että on saanut käyntieni jälkeen järjestettyä myös elämäänsä ja suhteet läheisiin on parantunut. Hän ei ollut hamstraaja. Hänellä ei ollut ongelmallisia tavarasuhteita, mitkä olisi vaikuttanut ihmissuhteisiin. Hänellä vain oli heikko itsetunto. Kohtaan sitä työssäni usein, ettei osata sanoa ei silloin kun pitäisi tai ei kehdata kieltäytyä, vaikka sen myötä rikkoo omia rajojaan tai antaa ihmisten kävellä yli. Oman arvottomuuden kanssa kamppaileva ei halua suoda itselleen sitä iloa ja onnellisuutta, koska kokee että se pitää jotenkin ansaita. Tälläiset ajatukset voi nousta huonojen ihmissuhteiden tai lapsuuden turvattomuuden aiheuttamista tunteista. Tunteet ovat kuitenkin usein suurempia, kuin itse asia.

Minulla meni pitkään ymmärtää, että läheisetkin ihmissuhteet voi olla tuhoisia, jos ei tiedosta omia rajojaan. Itsensä tunteminen on matka, jolle jokainen jossain vaiheessa elämäänsä astuu. Ainakin toivon näin. On tärkeää elää oman näköistä elämää ja tehdä päätöksiä itse - vääriäkin, joilla on tärkeä opettava merkitys. Se on kasvua. On silmiä avaavaa lähteä matkalle, jonka kapteenina olet sinä itse. Se ei tarkoita, että olet itsekäs, ilkeä tai ettet ota muita ihmisiä huomioon - se on tervettä itsekkyyttä, jolla hoitaa tärkeintä ja pitkäaikaisinta ihmissuhdetta - Minä-kuvaa. Se on vastuun ottamista omasta jaksamisesta, omista unelmista ja omista tekemisistä - vastuuta omasta onnellisuudesta. Ja mikä tärkeintä, se opettaa tunnistamaan omia tunteita. Tunteet ohjaa meitä kaikessa toiminnassa ja niillä on tärkeä tehtävä opastaa meitä eteenpäin. 

Palatakseni alussa kertomani asiakkaan tilanteeseen, jossa ihmissuhteet oli parantunut. Hän lähti kanssani sille itsetuntemisen matkalle. Autoin hänet matkallaan alkuun. Hän on itse purjehtinut tunteiden aallokolla. Hän on oppinut tunnistamaan tunteita ja miten ne vaikuttaa. Ja kun oppii tunnistamaan tunteita, niistä puhuminen on helpompaa. Mikä näkyy parantuneissa ihmissuhteissa. 

 Hän ymmärsi, että on kaiken hyvän arvoinen. Ja hänellä on lupa ja oikeus tulla nähdyksi sellaisena kun hän on. ♡

 

14. touko, 2019

Ammattijärjestäjänä minulta usein kysytään, onko minulla kaikki tavarat aina paikoillaan. Voin tunnustaa, että ei ole. Voin samaan hengenvetoon lohduttaa, että tavarat on nopeasti helppo laittaa paikoilleen, kun niillä on omat paikkansa. Se helpottaa siivoamista, luo kodikkuutta, helpottaa tavaroiden löytymistä, nopeuttaa lähtöjä ja auttaa arjen sujumisessa. Lisäksi se tekee asumisesta turvallista, kun tavarat ei makaa kulkureiteillä, ei putoa kaapeista päälle eikä pahenna palokuormaa.

Itse olen tietoisesti vähentänyt tavara tulvaa ja panostanut ostoksissani mieluummin laatuun ja kestävyyteen jo useamman vuoden. Kertakäyttökulttuuri on taloudessamme huomattavasti vähentynyt. Lisäksi kierrättäminen on pyritty tekemään mahdollisimman helpoksi, mikä vähentää roskien määrää. Se toki lisää muuta työtä jonkin verran, mutta samalla opetamme lapsille kuluttamisen haittoja ja kierrättämisen hyötyjä.

Se miten kokonaisvaltaiseksi tavaroiden vähentyminen on taloudessamme edennyt - näkyy myös ihmissuhteissa. Kun alkaa hahmottaa tavaroiden alle piilotetun ja sullotun minuuden, ei sitä halua piilottaa vaan tuoda esiin ja olla häpeilemättä minä. Elämässäni on ollut ihmissuhteita, jotka ovat käyttäneet kiltteyttäni hyväksi. Olen joutunut omaa itseäni pienentämään ja antamaan periksi omista arvoista, koska olen halunnut välttää konfliktit ja riidat. Kun ympärillä on enää ne tavarat, jotka kuvaa omia arvoja ja korostaa omaa minäkuvaa, ymmärtää myös oman arvonsa ihmisenä ihan eri tavalla.

Siksi monesti ihmiset joilla on liikaa tavaraa, kertovatkin minulle syyksi huonon itsetunnon tai se tulee ilmi asiakkaiden kanssa keskustellessa, kun joutuu peittämään ja häpeilemään omia tunteitaan ja menneisyyttään. Joissakin saattaa taustalla olla köyhä lapsuus, jota korvataan tavaroilla, nyt kun on varaa ostaa. Tavaroilla voidaan muuttaa omaa minäkuvaa, omaa identiteettiä ja antaa ihmisille erilainen kuva itsestä. Myös eri ihmisille voidaan antaa erilaisia mielikuvia eli rooliudutaan tavaroilla. Ollakseen joku muu kuin on tai näyttäytyäkseen ihmisille muuna kuin on. Tällaiset roolit rikkoo omaa minäkuvaa ja huonontaa elämänlaatua sekä aiheuttaa mielenterveydelle haasteita.

Siksi ammattijärjestäjien tärkein työväline onkin kuunteleva korva. Asiakkaiden kanssa työskennellessä muutetaan haitallisia toimintatapoja. Meidät on koulutettu nimenomaan kuuntelemaan, erottamaan tärkeät asiat ei-tärkeistä, hahmottamaan kokonaiskuvaa ja ennen kaikkea ymmärtämään syyt tavaraongelmien taustalla. Vain siten voidaan muuttaa asiakkaan haitallisia toimintatapoja ja ratkaista tavaraongelmien syntymekanismit.

Raivaamisessa tärkeintä ei ole pystyyn viikatut vaatteet ja tiptop järjestys eikä täydelliset hyllyt ja kaapit. Tärkeintä on asiakas itse ja hänen oma hyvinvointi, jota tukee järjestyksessä oleva koti, selkeä ajankäyttö ja elämänhallinan tunteet.

12. huhti, 2019

Hiljaista. Vähän jo ränsistynyttä. Tuo aitakin kaipaisi maalia. Pihaankin on kasvanut pajukkoa. Varis raakkuu. Talo pysyy kuitenkin tukevasti kivijalallaan, kätkien sisäänsä tarinoita menneisyydestä.

Sisällä aika on pysähtynyt. Mihinkään ei ole koskettu vuosiin ehkä vuosikymmeniin. Kuivatavarakaapissa hiiret on juhlinut. Valkoinen pöly ja hämähäkin seitit näkyy auringonvalossa. Lattialauta narahtaa. Juuri tuo sama narahdus on kuulunut samasta kohtaa aina ennenkin.

Lasivitriinissä näkyy myrnan astiasto. Keittiön pöydällä on talouspaperirulla. Melkein näet kun joku istuu keittiön pöydän ääressä yksin. Sitten se katoaa.

Näitä taloja näen lähes päivittäin ajellessani. Mielikuvat tyhjistä autioituneista taloista on juuri yllä kuvatun kaltainen. Tuo talouspaperirulla on eräidenkin tyhjillään olevien talojen ikkunalla keittiön pöydällä. Aivan kuin muistuttamassa siitä, että täällä on asuttu. Tämäkin on ollut joskus jonkun koti.

Ajattelen mielessäni mitä nuo talot kertoisivat niistä ihmisistä, jotka siellä ovat asuneet. Mitä talot ovat aikojen saatossa nähneet. Miten aika on muuttunut vuosien saatossa. Nuo talot kätkee sisäänsä tärkeitä asioita menneistä ihmisistä - heidän historiastaan. Joka ei suinkaan kuollut heidän mukanaan. Se elää jälkipolvissa ja ihmisten muistoissa. Ja niistä voisi kertoa jo uusia tarinoita.

Hylätyksi tuleminen - vaikkakin tässä tapauksessa puhutaankin talosta, kielii tunteista joita ei ole pystytty käsittelemään. Maksetaan mieluummin kiinteistöverot ja vakuutukset automaatiolla niinkuin tähänkin asti. Ettei joutuisi kohtaamaan todellisuutta.

Ammattijärjestäjä auttaa asiakasta luopumaan turhasta tavarasta, mutta samalla myös käsittelemään niistä nousevia ajatuksia ja tunteita. Ja ohjaa hakemaan apua, kun tilanne sitä vaatii. Käsittelemättä jääneet asiat voi heijastua monenlaisten tavaroiden kautta.

Perintötavarat ovatkin siitä hankalia, että toiselle esine voi aiheuttaa todella voimakkaan tunnereaktion, kun toiselle se on vain tavara. Ja näissä tilanteissa syntyy riitoja, koska ei pystytä puhumaan asioista ja kohtaamaan niitä omia tunteita. Jokainen on loppupelissä vastuussa omista tunteistaan. Ja siitä että ottaa vastuun niiden käsittelemisestä.

Todennäköisesti tunnereaktioita aiheuttavat tavarat itsessään ei ole se mikä tunnekuohun aiheuttaa. Vaan oma sisäinen pelko, riittämättömyys tai muisto jostain tilanteesta laukaisee tunnekuohun. Tunnekuohu menee kyllä ohi, mutta jättää jälkensä.

Näitä tilanteita väistellään sillä, että jätetään asiat käsittelemättä. Ja kirjaimellisesti talouspaperi jää keittiön pöydälle, ehkä vuosikymmeniksi.

20. maalis, 2019

Saimme mielenterveydestä koulutusta viikonloppuna, mikä on aiheena todella tärkeä. Jokaisen tarvitsisi kuulla tietoa mielen sairauksista, jotta se poistaisi vanhoja mielikuvia, stigmoja, häpeää ja leimautumisen pelkoa. Mielenterveyden häiriöistä voi kärsiä kuka tahansa ja millaisissa elämäntilanteissa tahansa. Kenen tahansa on helppo mennä lääkäriin, kun käsi murtuu. Kynnys kuitenkin nousee, kun ei ole mitään näkyvää syytä tai sairautta. Mielenterveyden ongelmista puhuminen pelottaa ja hävettää. Mielenterveyden ongelmat ovat osa aivojen toimintaa. Aivoja on tutkittu nykypäivänä paljon, mutta vanhat käsitykset ja uskomukset istuvat tiukassa. On tärkeä poistaa näitä vääriä luuloja ja ennakkokäsityksiä mielenterveyden ympäriltä. 

Mielenterveyden ongelmat näkyvät arjessa usein toiminnan ohjauksen ongelmina jolloin: Työn suunnitteleminen on hankalaa. Työn aloittaminen tuntuu vaikealta. Keskittyminen pitkäksi aikaa tietyn toiminnan tekemiseen ei onnistu tai toiminnan loppuun vieminen keskeytyy.

Ongelmat näkyvät arjessa keskeytyneinä projekteina, pitkinä to do-listoina ja epämääräisenä kaaoksena, josta ei tiedä miten aloittaa. Ihminen voi nähdä tällaiset laiskuutena, piittaamattomuutena tai saamattomuutena. Helposti syyttää itseään että on huono ihminen kun ei tuotakaan saa tehtyä.

Todellisuudessa syynä on aivojen toiminnan häiriö. Aivojen otsalohkojen hermoverkostot ovat toiminnan säätelyn ja kontrollin aluetta, jolla käyttäytymistä ohjataan. Otsalohkoilla asetamme toiminnallemme tavoitteet, suunnittelemme, aloitamme ja tarvittaessa korjaamme toimintaamme.  Kun hermoimpulssit eivät kulje aivoissa kuten terveellä, syntyy häiriöitä aivojen tiedon käsittelyyn.

Tällaisen häiriön aivoissa voi laukaista trauma - mieli murtuu toisilla helpommin kuin toisilla. Se miten toinen selviää koettelemuksistaan paremmin kuin toinen on mysteeri. Ihan samalla tavalla kun kaaduttaessa toisen luut kestää paremmin kuin toisen. Taustalla voi olla perinnölliset tekijät tai vanhat iskut, jotka ovat heikentäneet "luiden" kestoa. 

"Ei tarvitse olla suuri vika, jos se on päässä." - sanotaan, mutta kuinka moni oikeasti ymmärtää sanonnan merkityksen. Aivot on meille tärkeä ja herkkä alue, sen häiriötilanteista voi kärsiä ihan jokainen ihminen jossain elämän vaiheessa. Stigmat ja leimautuminen mielisairaaksi ovat vanhoja peruja ajalta, kun asioista ei ollut vielä tarpeeksi tietoa. Nyt kun aivojen toimintaa voidaan ja osataan paremmin tutkia on myös huomattu fyysiset syyt mielenhäiriöiden takana.

Lähteenä käytetty: 

  • https://www.terveyskyla.fi/aivotalo/aivot-ja-toimintakyky/aivotoimintojen-häiriöt
  • https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=lam00002