Vinkkejä ja ajateltavaa

12. tammi, 2019

Helpottaaksesi tavaroiden kerääntymistä nurkkiin ja varastoihin, kannattaa kiinnittää huomiota tavaravirtaan. Paljonko tavaraa tulee ovista sisään ja paljonko sitä poistuu? On ihan yleistä että ongelmat kasaantuu jos tavaraa tulee enemmän, kun sitä poistuu. Kaikki saapuva ei välttämättä ole edes tarpeellista - mainokset, ilmaisjakelut, lehdet, tilausten ilmaislahjat, ruokatarvikkeiden pakkausmateriaalit, muovipussit...

Minä ryhdyin vuoden alusta vaatteiden ostolakkoon. En ole ollut mikään shoppailija tyyppi enkä ostele määrällisesti paljon, koska vältän heräteostoja. Ostan vain tarpeeseen ja juuri oikeanlaisen. Sellaisten etsintään kului viime vuonnakin todella paljon aikaa - turhaan. Jo viikossa olen huomannut säästäväni aikaa, kun en selaa vaatemainoksia, katalogeja, nettikauppoja, facebook kirppareita tai vaate-edustajien mainoksia.
Yksi poikkeus tietenkin vahvistaa säännön. Tuttu laittoi kevättakin roskalavalle facebookissa - juurikin niin mun näköisen. Ja ilmainenhan se oli joten en edes rikkonut ostolakkoa. Etsin viime vuonna kevät/välikausitakkia kun edellisestä meni vetoketju rikki. En kuitenkaan löytänyt etsimääni.

Kannattaa kiinnittää huomiota kotiin tulevan tavaran määrään. Millaista tavaraa tulee ja miksi? Voisiko omilla valinnoilla vaikuttaa siihen, että turhaa tavaraa tulisi vähemmän?

Kauhava sai vihdoin vuoden alussa pakkausmuovin keräyspisteen. Oletko sinä aloittanut niiden kierrätyksen?

Kirppis Sakuralla keskustelin ihmisten kanssa siitä, miten helpoksi tavaran kierrättäminen on nykypäivänä tehty. Silti tavaroista luopuminen ei ole helpottunut. Kaikille se ei ole vaikeaa, mutta kyllä enemmistö jututetuista myönsi että turhasta tavarasta luopuminen ei ole helppoa. Suurimmaksi syyksi nousi tunteet. Pelko, että poisheitettyä tarvitsee myöhemmin. Muistojen tuomat tunteet ja luopumisen tuoma ahdistus - kaikki puoltavat sitä, että se turhaksi koettu tavara jää kuitenkin paikoilleen. 

Olen kirjoittanut aikaisemmin blogisarjan järjestämisen esteistä. Kannattaa tutustua!

7. tammi, 2019

Julkaistu aviisissa 3.1.2019

 

Tuntuuko sinusta siltä, että tasapainoilu töiden,vapaa-ajan, harrastusten ja sosiaalisten suhteiden kanssa on haastavaa. Aika ei tunnu millään riittävän kaikkeen. Oliko Joulusi aikataulutettua ja paineistettua – muistitko palautua ja rentoutua?

Uusi vuosi antaa uuden mahdollisuuden kevyempään elämään. Aluksi voi tuntua että kodin järjestäminen syö vähäisenkin aikasi, mutta usko pois, sillä on pitkäaikaiset positiiviset vaikutukset. Kodin järjestämisellä saat
– kodin jossa viihtyy
– kodin joka on helppo siivota
– vieraanvaraisen kodin
– kodin, joka on turvallinen
– kodin jossa voit jatkaa elämää ikääntyessäkin
Kodissa oleellista on, että arki on sujuvaa, eikä siellä kompastele esteisiin ja ahdistu tekemättömien töiden määrästä. Kun tavaroille on omat paikkansa ja turhat on kierrätetty, on koti helpompi siivota. Usein jännitetään vieraiden saapumista ja siivotaan hullunlailla, jotta kehdataan tuttukin kyläilijä päästää sisään. Sittenkin ohi mennen pyydellään anteeksi, että on vähän sotkuista. Kodin turvallisuuteen vaikuttaa moni asia. Kun tavaramäärä on suuri, palokuormasta syntyy palovaara. Käytäville ja ovensuuhun kerääntynyt tavara aiheuttaa kompastumisvaaran. Puhumattakaan kaapin päälle kerättyjen tavarakasojen ja nurkkaan ahdettujen pussien ja nyssäköiden tuottamista tuhoeläimistä ja pölystä. Pöly voi vaikuttaa sisäilmaa heikentäen, mikä aiheuttaa terveydellisiä haittoja mm. astmaa ja allergiaa. Lisäksi turvallisuuteen vaikuttaa, jos liikkumistilat ovat hyvin ahtaat. Hädän tullessa pelastushenkilökunnan työtä vaikeuttaa, ettei paarit mahdu sisään, kiinteistön talonumeroa ei näe tai pihaan ei pääse isolla kalustolla. Ei ole siis yhdentekevää säilytätkö turhaa tavaraa.
Ammattijärjestäjä on järjestämisen asiantuntija, joka yhdessä asiakkaan kanssa luo systemaattisesti ja loogisesti järjestystä ja tilaa sekä auttaa asiakasta luopumaan turhasta tavarasta. Ammattijärjestäjät auttavat erityisesti kodin, toimiston ja varastojen järjestämisessä sekä ajankäytön hallinnassa. Ammattijärjestäjien ammattikunta on vielä suhteellisen uusi. Ammattijärjestäjiä on koulutettu Suomessa vajaan kymmenen vuoden ajan. Koulutettuja ammattijärjestäjiä on Suomessa alle 300, aktiivisimmat ovat Suomen ammattijärjestäjät ry:n jäseniä. Yhdistyksen jäsenistä noin kolmannes tarjoaa palvelua oman yrityksen tai laskutuspalvelun kautta.
Etelä-Pohjanmaallakin on muutama alalle kouluttautunut. Yksi heistä on allekirjoittanut itse. Hän on toiminut alalla vuodesta 2015 ja on auttanut jo monia kodin haastavissa järjestysongelmissa. Asiakkaat ovat huomanneet, että kodin järjestämisellä on usein vaikutusta elämän muihinkin osa-alueisiin.


Vieläkö sinä tahdot säilyttää turhia tavaroita?

19. joulu, 2018

Taas se hiipii kuin tontun reen aisaan jämähtänyt joka vuotinen riesa - jouluressi. 

Tänä vuonna olin päättänyt, että meille sitä ei kutsuta. Ei kutsuta!
Ja kuinka salakavalasti se sieltä kuitenkin hiipi. Aivan kurkkua kiristää, kun ajattelee millaista pyöritystä kulunut kuukausi on ollut. Ja ketä tästä kaikesta saa kiittää - ihan peilistä näen tämän suorittajaminän joka vaatimalla vaatii, että asiat tehdään näin tai sitten et tee ollenkaan. Suurimmaksi osaksi stressin aiheuttajat ovat minusta itsestä johtumattomia, joille en käytännössä mahda yhtään mitään. Ja olen myös oppinut sietämään tätä, että kaikki ei ole hallinnassa. Joulupukit ei tanssi macarenaa pään sisällä enää yhtä usein kuin aikaisemmin. Kykenen huomaamaan kun homma alkaa lähteä lapasesta. 

Stressi = kehon puollustustila uhkaavissa tilanteissa, joka kehottaa pakenemaan tai taistelemaan.
Stressi on hyvästä silloin, kun jokin asia vaatii lisäbuustia toteutuakseen. Stressi oikein ruokkii sitä että homma tulee valmiiksi.
Kun taas huono stressi, tulee silloin kun hyvän stressin buustaus on mennyt yli kierroksille ja ratas pyörii enää tyhjää. Silloin vaihtoehtona on taistella lisää tai paeta peiton alle ja toivoa, että ongelma katoaa itsestään.

Yleensä siinä kohtaa on aika miettiä, milloin homma tosiaan lähti lapasesta. Todennäköisesti vastaus löytyy sinusta itsestä, vaikka sen myöntäminen ottaakin kipiää. Itse vaatii itseltään liikaa ja unohtaa, miten tärkeää palautuminen on.

Joulu - on palautumisen aikaa. Viimeistään silloin tuo ylikuumentunut ratas pitää pysäyttää. Yleensä pitkään jatkunut stressi vaatii, että elämässä pitää tapahtua muutos. On se sitten työelämässä tai vapaa-ajalla.

Jouluna kuuluu keskittyä siihen, mikä on oikeasti tärkeää - sinä, läheiset ja yhdessä vietetty aika.
Kukaan muu ei tiedä mitä sinun suorittaja minä sinulta vaatii, joten hiljennä se. Mieti, mitä sinä tarvitset.
Joulu tulee, vaikka verhot on vaihtamatta, varasto on hukannut pakettisi tai laatikot on saarioisten äideiltä. Ja se tulee ensi vuonna uudestaan, jospa siihen voisi aloittaa valmistautumisen jo vuoden alusta. 

Joulun välipäivinä pähkäillään usein uudelle vuodelle lupauksia. Pohditaan toiveita ja tavoitteita.

Millaisia lupauksia sinä aijot tehdä ensi vuodelle?

Minä lupaan itselleni muutoksen. Alan tehdä sitä mitä mieli olisi kovasti halunnut tehdä jo tänä vuonna. Alan tehdä töitä!
Oikein aikuisten oikeesti.

Tammikuusta alkaen Arjenlomatilan palveluaika laajenee ja olen käytettävissä sopimuksen mukaan Ma-Su klo 12-21.00.

Haluan auttaa juuri Sinua sujuvamman, turvallisemman ja onnellisemman arjen luomisessa. Tarvitsitpa apua tavarakasojen tai ikääntymisen tuomien esteiden ylittämisessä - Arjenlomatila auttaa läsnäololla ja ratkaisukeskeisellä otteella. 💖

Tehdäänkö yhdessä sinun ensi vuodesta stressittömämpi, sujuvampi ja onnellisempi?

29. marras, 2018

Näin sanoi asiakas palautteessaan, kun kertoi löytäneensä omat rajansa, eikä anna kenenkään ilman lupaa tuoda tai viedä kotoaan yhtään mitään.

Meidän on niin vaikea pitää kiinni omista rajoista, koska pelkäämme loukkaavamme sillä toisia. Tosiasiassa loukkaamme eniten itseämme, kun annamme kävellä itsemme yli. Aina emme itse edes huomaa kun raja on ylitetty. Ihmettelemme vain outoa oloa monttu auki ja mietimme, että mitä äsken tapahtui.

Emme välttämättä itsekään huomaa kun ylitämme toisen rajoja. Emme tee sitä tahallaan tai tarkoittaaksemme pahaa. Ehkä enemmänkin ajattelemattomuuttaan esimerkiksi. lahjoitamme omia itselle liian suureksi käyneitä vaatteita ystävälle "joka voisi ehkä niihin mahtua". Ja ystävä jää miettimään, että pitääkö tuo minua XL kokoisena tai miten hän ajatteli, että pukeutuisin tällaiseen telttaan. Luopuakaan ei voi, ettei ystävä luule minua kiittämättömäksi. Samalla kun työnnät liian suuret/väärän malliset lahjaksi saadut kaapin perälle, työnnät sinne myös uskomuksen jonka liität tähän ystävään. Näin ne liian suuret vaatteet vaikuttaa siellä kaapin perälläkin ystävyyssuhteeseesi.

Joskus lahjoitamme tavaraa eteenpäin sillä ajatuksella, että joku varaton voi sen ostaa kun ei uuttakaan saa. Okei, tää on hyvä ajatus jos tavara on sellainen mitä voisi itsekin vielä käyttää. Mutta kauhtunut villapaita tai säröllä oleva kahvimuki ei paljon tuota iloa, vaikka sen saisi halvalla tai ilmaiseksi. Se varjostaa vain jatkossa omaan itsetuntoon. "En ole edes sen arvoinen että saisin juoda kahvini ehjästä mukista." Ja joka kerta kun tällaisen tavaran kohtaa kaapin kätköistä, laukeaa tämä tunnereaktio.

Saatuaan tarpeeksi etäisyyttä asioihin tai käymällä niitä läpi ulkopuolisen kanssa, voi huomata että ne ei olleetkaan totuuksia. Ne olivat tunnereaktioihin liitettyjä uskomuksia, joita ei tarvitse säästää kaapissaan muistuttamassa.

Ammattijärjestäjät eivät ole terapeutteja, mutta puhumme asiakkaiden kanssa prosessin aikana. Kuuntelemma ja olemme läsnä. Se voi tuntua terapeuttiselta ja helpottaa, etenkin jos elämässä ei ole sellaisia ihmisiä joiden kanssa voisi käydä asioita läpi.

Nähdään ja kohdataan siis ihminen ihmisenä, ei pidetä ketään itsestäänselvyytenä ja tehdä olettamuksia! ♡

9. marras, 2018

Tällä viikolla arjenlomatilan facebookissa ja instagramissa on keskitytty sinuun - tai siis minuun - siihen omaan peilikuvaan. Miltä sinusta tuntuu ja miten sinä jaksat?

Marraskuu on pimein ja ankein kuukausi, kun päivät pimenevät ja valoisa aika lyhenee. Sääkin on ankean harmaa, lumeton ja mitään sanomaton. Kaamosväsymys voi äkkiä nujertaa peiton alle.

Muistatko mistä haaveilit lapsena? Millainen olit silloin ja miten se on vaikuttanut nykyiseen sinuun? Millaiseksi kuvittelit elämäsi silloin? - Onko haaveet toteutuneet?

Unelmointi ja haaveilu oli yhden sortin päätyö mulle lapsena. Kaikenlaista sitä silloin suunnittelikin - silti pääasia on silloinkin ollut päästä auttamaan ihmisiä. Lähihoitajan ammattiin toki sain pientä ohjausta papaltakin, mutta päätöksen tein itse. Katumatta sitä päivääkään.

"Jos pyytäisin sinua luettelemaan tärkeimmät asiat elämässäsi - kauanko kestää, että mainitset itsesi."

Tänään päätin viikkoni palkitsemalla itseni kampaajakäynnillä. Ensimmäistä kertaa myös värjäsin hiukset kampaajalla. Olen yleensä "muka" säästänyt värjäämällä kaupan väriaineilla yön pikkutunneilla kun lapset nukkuu. Olen leikannut hiuksia ja ajanut sivun koneella itse. Mikäs siinä, jos osais. Silti vannon, että ammattilainen hoiti sen paremmin ja säästin aikaani johonkin tärkeämpään.

Käytä sinäkin ammattilaista asioissa, joiden hoitaminen on sinulle hankalaa tai haluat säästää aikaa. Aika on arvokas asia, jota et koskaan saa takaisin. ❤