Vinkkejä ja ajateltavaa

19. maalis, 2020

Riittämättömyyden tunne on asia, jonka kanssa olen joutunut kamppailemaan paljon elämäni aikana. Sillä on ollut myös vaikutusta siihen, että ryhdyin yrittäjäksi. Viime päivien aikainen tilanne on tuonut tuon tunteen pintaan. Hätä ihmisten pärjäämisestä, jaksamisesta ja elämän hallinnasta saa vatsani vellomaan. Tuntuu, että en tee tarpeeksi asioiden paranemiseksi. Että pitäisi tehdä enemmän.

Juuri tuo tunne sai minut uupumaan hoitoalan töissä. Se tunne, ettei koskaan tehnyt tarpeeksi vaikka teki parhaansa. Aina olisi pitänyt tehdä vähän enemmän ja paremmin. Ja nyt ollaan menossa kohti tilannetta, että mikään ei riitä. Pelottava edes ajatella sitä.

Tämä hullu tilanne on nostattanut sen riittämättömyyden tunteen itsessäni. Onko väärin että olen kotona lasten kanssa, kun hoitoalalla työpaineet kasvaa entisestään. Pitäisikö minun olla myös siellä. Toisaalta painisin senkin vuoksi, etten olisi riittävästi kotona kun lapset on pieniä ja tilanne ympärillä on lapsillekin haastava.

Valmistaudun siihen, että töihin pyydetään ja flunssasta selvittyäni olen siihen yrittäjänä valmis. Ennen sitä onkin parempi keskittyä niihin asioihin mihin voi vaikuttaa.

Sain riittämättömyyden tunteen hallintaan vain hyväksymällä, että voin olla itse itselleni riittävä. Teen parhaani ja saan siitä palautteeksi kiitosta asiakkailta, avustettavilta ja ennen kaikkea perheeltä. Voin myös nähdä muutosten vaikutukset asiakkaissa.

On ollut tilanteita, että parhaansa tekeminen ei ole riittänyt. Palautetta on tullut, ihmisiä on lähtenyt elämästä ja tukiverkosto on pienentynyt. Se on kuitenkin vahvistanut myös omaa polkuani ja antanut suuntaa sille, missä haluan auttaa asiakkaitani. Kohtaamalla oman riittämättömyyden, keskeneräisyyden ja vajaavuuden tavaroiden järjestämisen ohella - olen avannut uusia ovia ja mahdollisuuksia heille, jotka ovat olleet oman elämänsä vankeja. Miten vapauttava kokemus onkaan avata sielunsa ja rikkoa uskomuksia - nähdä itsessään ja maailmassaan kaikki potenttiaali. En voisi olla onnellisempi ja kiitollisempi tästä mahdollisuudesta auttaa ihmisiä omalla tavallani. ♡

17. maalis, 2020

Tilanteen absurdius on jotain sanoin kuvaamatonta. Olisin halunnut avata tilannetta videoviestillä, mutta kirjoittaminen tuntui kuitenkin itselle luontevammalta.

Samaan aikaan, kun saan nauttia kotona olosta, turvallisessa ympäristössä jääkaappi täynnä ruokaa ja ajasta perheen kanssa - velloo sisällä erityinen huoli. Ajattelen kollegoja ympäri maailmaa, jotka tekevät vuorokauden ympäri töitä. Ajattelen, että minun kuuluisi olla myös tekemässä osani viruksen taltuttamiseksi.

Nyt en muuhun voi flunssaisena vaikuttaa kuin omaan toimintaani ja ehkä edes sanoin voin vaikuttaa toisten ihmisten asenteisiin miten tärkeää on nyt kuunnella viranomaisohjeita ja ottaa ne vakavasti.

Kyynel silmässä ajattelen niitä riskiryhmissä olevia ihmisiä, jotka ovat vaarassa tämän taudin takia ja niitä, jotka tämä tauti on jo vienyt. Ajattelen niitä kollegoja, jotka työssään joutuvat tehdä päätöksen siitä kuka tarvitsee hoitoa akuutimmin. Kun resurssit eivät yksinkertaisesti riitä.

Vaikka Suomessa tilastot eivät ole vielä resurssien suhteen huolestuttavat. Muualla ne on. Ja voimme vaikuttaa omalla toiminnalla siihen, että pahimmalta skenaariolta vältyttäisiin Suomessa.

Koska itse olen flunssassa, myös lapset on kotona. Se rajoittaa toki myös omia mahdollisuuksiani etätöihin ja puheluihin vastaamiseen. Haluan jatkossakin mahdollisuuksien mukaan pitää lapset kotona, jotta hoito järjestyy niille lapsille joiden on välttämätön saada hoitopaikka. Olen kuitenkin jo valmistautunut siihen, että työmääräys voi tulla myös terveyden huollon puolelta. Silloin lasten hoito järjestellään uusiksi.

Lähipiiriini kuuluu useampia riskiryhmäläisiä, joille haluan turvata mahdollisimman riskittömän kevään. Näin ollen emme lähde kyläilemään vaan soitamme videopuheluja. Vaikka tuntuu hullulta, että aikaisemmin pikkunuha ei estänyt töissä käyntiä ja nyt se rajoittaa täysin neljän seinän sisälle.

Tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole lisätä pelkoa vaan ymmärrystä miksi tilanne on nyt mielestäni vakava. Ja miksi vähäisilläkin oman toiminnan rajoituksilla on merkitystä. ♡

Tämä kaikki voi tuntua pelottavalta. Ja sen saa sanoa ääneen. On hyvä muistaa, ettemme ole tilanteessa yksin. ♡ Tunteista puhuminen auttaa, eikä niiden kanssa pidä jäädä yksin.

Yrittäjien tilanteita seuratessa on lohtua tuonut, että kaikki olemme samassa veneessä. Ja vielä enemmän toivoa on tuonut se miten yrittäjät ja asiakkaat ovat lähteneet tukemaan toimintaa ja toisiaan. On luotu uusia verkostoja, tapahtumia verkkoon ja opetettu ihan uusia tapoja tehdä työtä etänä. Mikä valtava voima, tahto ja sisukkuus on noussut ihan jokaisesta! Ällistyttää, itkettää ja samaan aikaan olen hurjan kiitollinen kaikesta siitä mitä saan nähdä ja kokea tämän pelottavan tilanteen äärellä. ♡

En voi luvata parempaa huomista tai taloudellista kohentumaa, mutta uskon että yhteistyöllä on valtavan suuri voima tässä kaoottisessa tilanteessa. Puhalletaan siis yhteen hiileen! ♡

Terveyttä ja tsemppiä kaikille - kyllä tästä selvitään!

5. maalis, 2020

Olet varmaan kuullut joskus tyhjän pesän syndroomasta. Siitä puhutaan usein silloin, kun lapset muuttavat pois kotoa. Tyhjän tilan syndrooma on samankaltainen, mutta voi ilmetä jo pienemmissä oloissa kuin kokonaisen huoneen kohdalla. Tai se voi ilmetä suuremmissa menetyksissä.

Se että vapauttaa itsensä turhista papereista, tavaroista ja huonosti istuvista vaatteista tarkoittaa myös sitä, että luopuu erilaisista hetkistä elämän varrelta. Vaikka konkreettiset esineet katoavat, muistot ei katoa. Se kuitenkin muistuttaa siitä, että jokin aikakausi tai osa elämästä on tullut päätökseen. Luopuminen siitä voidaan kokea hyvin vaikeana. Mitä minä olen sitten, kun en enää tarvitse tätä? Mitä minä olen nyt? Ja millä minun tulisi täyttää tämä tyhjä tila?

Teemme päivittäin toistuvia arkisia askareita käyttääksemme päivän tunnit tehokkaasti. Illalla nukkumaan mennessä vielä miettii, tulikohan se homma hoidettua. Huomaamme yhtäkkiä, että vuodet vieri ja ihmiset ympärillä vanheni siinä samalla - sisäisesti olemme itse kuitenkin nuoria edelleen.

Pyytäisinkin sinua pysähtymään. Mieti, millä sinä haluat täyttää päiväsi? Millä sinä täyttäisit tyhjät kohdat? Oletko koskaan ajatellut, millaisia rooleja elämässäsi toteutat? Onko ne sellaisia, mitkä tekee sinut onnelliseksi?

Tyhjän tilan syndrooma ilmenee myös silloin, kun on menettänyt tärkeän ihmisen. Ajatellaan, että tila ja tavarat muistuttavat menetetystä. Ei haluta rikkoa sitä, mikä joskus on ollut ehjää. Vaikka tila ei ole enää entisensä, kun joku puuttuu.

Ehkä kaiken takana on se kuuluisa pelko. Mitä minä olen sitten, kun tätä ei enää ole? Kun tila on tyhjä. Mikään ei kuitenkaan ole pysyvää. Aika muuttuu ja me ajan mukana. Joskus irti päästäminen antaa tilaa jollekin uudelle - suurelle. Kun vain uskaltaa päästää irti. Kun uskaltaa luottaa siihen, että muistot kantaa. ♡

25. helmi, 2020

Jostain syvältä tämä aihe kirkastui tajuntaani. Miten olinkaan unohtanut kirjoittaa tästä aikaisemmin. Itsetunto - nimenomaan siitä kaikki sai alkunsa minunkin kohdalla.

Psykologi Liisa Keltikangas-Järvisen mukaan itsetunto tarkoittaa ihmisen kykyä luottaa itseensä, pitää itsestään ja arvostaa itseään havaitsemistaan heikkouksista huolimatta. Itsetuntoon kuuluu myös kyky nähdä oma elämänsä tärkeänä ja ainutkertaisena. Se tarkoittaa sitä, että ihminen pitää kiinni oikeiksi katsomistaan päämääristä vastarinnankin edessä. Hän ei anna loukata itseään vaan puolustaa itseään ja pitää kiinni oikeuksistaan.

Olen itse ollut kiltti. Niin kiltti, että halusin välttää konfliktit ja suoriutua tilanteista muita miellyttävällä tavalla. Olin kuin kala vedessä näissä tilanteissa. Soljuin virran mukana, huomaamattomasti ja pahennusta aiheuttamatta. Silti sisällä ääni sanoi, ettei tämä ole oikein. Nielin nämä tunteet sisälleni, koska olisi väärin sanoa vastaan. Vaatimukset itseä kohtaan oli suuret. Oli helppo lukea ympärillä olevien tunnetiloja ja merkkejä siitä, mitä he minulta odottavat. Näin pystyin ennakoimaan, ettei konflikteja syntynyt.

Ammattijärjestäjä koulutus ja Helsinki avasi ihan uuden maailman. Ei tarvinnut hakea hyväksyntää - riitti, että oli olemassa. Tajusin millaisessa kuplassa olin elänyt. Miten paljon uskomukset, toisten hyväksyntä ja miellyttämisen halu oli ohjannut elämääni. Olin tehnyt asioita miellyttääkseni muita jo niin pitkään, että olin kadottanut itseni. Sen mitä minä haluan ja mikä on minun maailmassani oikein. Sitä tässä on nyt etsitty ja toteutettu viimeiset neljä ja puoli vuotta.

Tämän huomatessani ymmärsin, miten paljon ihmiset elää niinkuin kuuluisi elää. Siitä lähti ajatus auttaa ihmisiä sujuvamman, turvallisemman ja onnellisemman arjen löytämisessä. Ei vain sen vuoksi, että tavarat olisi oikeilla paikoilla ja turvallisesti aseteltuna, jotta arki olisi soljuvaa ja mutkatonta. Minä olen työssäni haastanut ja ohjannut asiakkaita toteuttamaan oman näköistä elämää. En siten miten sitä kuuluisi ja olisi oikein elää - vaan juuri sitä Sinulle oikeaa tapaa elää. Olen auttanut löytämään elämästä värejä, hajuja ja makuja. Ja auttanut tunnistamaan tunteita, jotka on painettu niin syvälle sisälle, ettei niitä ole uskaltanut ääneen sanoittaa. Elämää ei tarvitse suorittaa oppikirjamaisesti oikein - elämä kuuluu elää itselle oikealla tavalla muut huomioon ottaen, omia rajojaan kunniottaen ja omaan tekemiseen uskoen.

Jokainen on vastuussa omasta onnestaan. Siitä että kantaa vastuun tekemisistään, omasta hyvinvoinnistaan ja seisoo omien tekojensa takana. Toinen ihminen ei voi tehdä toista onnelliseksi, mutta hän voi jakaa onnellisuuden kanssasi. ♡

21. helmi, 2020

Tätä ei varmasti kukaan kiellä. Jos jonkun asian tekemistä voi helpottaa, siihen pyritään. Eikö? Hankitaan uusia laitteita nopeuttamaan aikaisemmin hitaaksi ja vaikeaksi koettu tehtävä. Mietitään miten homman saisi helpoiten, nopeiten ja kulutustehokkaasti toteutettua. 

Kauppareissu on mulle yksi sellainen, mistä haluan selvitä nopeasti ja helposti. En siis ryntäile kaupasta toiseen tarjousten perässä. Mietin etukäteen mistä saan kaikki tarvitsemani samasta paikasta ja ajan sinne. Säästän sillä aikaa ja bensoja, kun en säntäile kaupasta toiseen. Ehkä en saa sitä edullisinta vaihtoehtoa, mutta saan sen helpoiten.

Tämä on suurelta osin arvovalinta. Kumpi näistä kahdesta on sinulle kaikista tärkein: Aika (läheisten ja perheen kanssa) vai Raha (hyvät tarjoukset)?

Arvot ohjaa meitä toiminnassa eteenpäin. Ymmärrän, että raha edellä mennään silloin kun sitä ei ole. On pakko miettiä hankinnat etukäteen, säästää ja katsoa tarjouksia. Tarkoitan tällä kirjoituksellani lähinnä arkipäiväisten asioiden hankintaa silloin, kun jokaista senttiä ei tarvitse erikseen laskea.

Ja näin päästään siihen tilanteeseen, miten sitä tavaraa kotiin tuleekin niin paljon. Erilaisia kodinkoneita, pienelektroniikkaa, pesuaineita ja uutuustuotteita, joilla ei sitten lopulta ollutkaan elämän pelastavaa vaikutusta. Robotti-imuri ei päässytkään sängyn alle tai jumiutui maton hapsuihin (kokemusta on). Erikoisella terällä varustettu salaattisilppuri meni tukkoon jo heti kättelyssä. Erikoispyykinpesuaine tuoksui niin voimakkaalta, ettei sitä pystynyt käyttämään. Kaunis kahvimuki ei mahtunut kaappiin edellisten kauniiden mukien sekaan. Mikä kamalinta, ostetaan ruokaa suunnittelematta etukäteen mihin niitä tarvitaan. Ja sitten on päiväysvanhoja tuotteita menossa bioroskiin. Nämä on niitä arkipäivän tilanteita, joita jokainen on jossain vaiheessa varmasti huomannut. Ja niihin sortuu itsekukin silloin tällöin kiireessä, ajattelemattomuuttaan, väsyneenä ja ennen kaikkea silloin, kun menee nälkäisenä kauppaan. 

Tavarapaljous on ympärillämme jatkuvasti, koska tarjontaa on niin runsaasti. Vaihtoehtoja siihen helpompaan elämään tulee joka suunnasta. Sinä olet kuitenkin se, joka sen ostoksen tekee. Pienillä arkisilla teoilla voimme vaikuttaa liika kulutukseen ja tavarapaljouden syntyyn.

Suunnitelmallisuus - sillä pärjää jo pitkälle.

Jos kuitenkin tarvitset tukea, ohjausta ja neuvoja sujuvampaan, turvallisempaan ja onnellisempaan arkeen, rukkasin hinnastoon sinullekin sopivan tarjouksen. Kokemuksesta olen huomannut, että 4h on optimaalinen aika kodin järjestämisessä. Siksi lisäsin pikapakettiin myös 4h hinnan!  Mitä enemmän ostat, sitä enemmän säästät!